Analyysini yhdestä suosikeistani, Charlie Christensenin Aarne Ankka -sarjakuvasta. Sanottavaa oli paljon, teksti on pääosassa ja kuvat pitkälti koristeina, vaikka toki etenkin keskivälin kuvilla on tarkoituksensa. Jäljentämistä piti harjoitella, kaikki kuvat Aarnesta ovat suoraan albumeista – tosin lyhtypylvään kanssa kuvatulla Aarnella on kädessään pullo, jota originaalissa ei ollut. Lisäsin sen hälventääkseni epävarmuuttani siitä, että Aarnen henkinen ja ruumiillinen tila ruudusta välittyy.
