Tietokoneväritys

Väritysharjoitus Photoshopilla. Kuva on erään tussausharjoituksen avausruutu. Olisi mukava saada koko tarina tänne, kunhan sen ehtisi jossain välissä värittää. Photoshoppiakin pitäisi oppia käyttämään.

tietokoneväritys

Harjoiteltii photoshopin käyttöä. Ensimmäinen kerta minulle ja onnistui paremmin kuin odotin :)

Piirros on oma tekele mutta hahmo ei.

Copyraitit kuuluvat Bleach-mangaa tekevälle Kubo Tite:lle.

käsisharjotus

Ilkka komensi kaikki piirtämään soman lyhyestä käsikirjotuksesta oman versionsa. On aika varmasti ensimäinen kyhäelmäni autosta...mikälie fiude.

tietokoneväritys

-- Syökää kanaa, meni innostus ja kärsivällisyys vaatteita tehdessä, sen kyllä näkee. Ihan kivaa on kyllä koneella värittää, kun oikein alkaa väkertämään. Kolmas ruutu onnistu mukavasti, tykkään eniten. Ja kädet arvon neidillä menee aika.. persiilleen, huomasin tallennus vaiheessa, jolloin olin valmis juoksemaan kämpille. Joten, se nyt on noin, ehkä joku kaunis päivä ei.
Minä tykkään !

tietokoneväritys

...to be continued... Tääki on tapahtunu ajantappotuotantona.

tietokoneväritys

Tietokoneväritys on tylsää. Tää on mikälie joutoaikana tapahtunu vahinko.

Tietokoneväritys

Tässä yksi sarjakuvaruutu väritetty tietokoneella, tällainen kokeilu. Yhdellä värillä aina yksi alue laitettu, hyvin simppeliä. Elämäni ensimmäinen väritys juttu.

Tietokoneväritys

Mä kerran väritin Photoshopilla.

Tietokoneväritys

Nopea photofloppi aikaisemmasta sarjakuva-analyysistä...

Tietokoneväritys

Yrjö Rautavuori, intergalaktinen sankari, on joutunut tiukkaan paikkaan, kun tuhoutuneen avaruussataman asukkaat ovatkin muuttuneet eläviksi kuolleiksi...

Piirsin tämän kuvan hetken mielijohteesta, ja koska pidin siitä, tussasin sen, ja päätin lopulta värittääkin. Ihan hyvä mielestäni, vaikka itse sanonkin...

Väritetty sarjakuva

Yrjö Rautavuori tuhoaa Lisan avustamana intergalaktiset orjakauppiaat. Tuomas käsikirjoitti inspiroivan tarinan, joka päätyi minulle kuvitettavaksi.
Käsikirjoitus kertoo mitä tapahtuu, mutta ei sitä miten se tapahtuu. Kuvittajalla on näin ollen varsin vapaat kädet toteuttaa ideoitaan ja Yrjöstä ja Lisasta tulikin sitten käsissäni aika erikoislaatuinen parivaljakko. Tätä oli hauska tehdä, vaikka veikin aikaa kuin syötävä. Tämän parissa myöskin opin vesiväreillä työskentelystä suunnilleen kaiken sen, minkä nyt tiedän. Näkyvä toteutus siis tussilla ja vesiväreillä. Tietokoneella olen sitten jonkin verran siivonnut valkoisille alueille lipsahtaneita siveltimenvetoja sekä korostanut hieman kontrastia ja kirkkautta, erityisesti puhekuplissa.

vesiväritys

Traaginen tarina kahdesta ystävästä...rakkaudesta... ja naisen petollisuudesta...

Ville Kanabro vastaa laadukkaasta käsikirjoituksesta, itse piirsin ja väritin tarinan. Nauttikaa.

Väritettyä sarjakuvaa

Joo. Hahmoja oli kiva väritellä, taustat sitten meniki aikas käsille. Työssä käytin vesivärejä, tussia, lyijykynää ja Photoflopissa värkkäilin tekstit/laatikot.

Väritettyä sarjakuvaa

Anu teki kässärin ja siitä se ajatus sitten lähti. Piirtäessä ja värityksessä käytin vähän lyikkäriä, hieman tussia, sangollisen vesiväriä sekä ripauksen photoshoppia. Tämä on tulos.

väritetty sarjakuva

Käsikirjoitus a`la Asta Mattila. Kuvitus oli ylivaikeeta, joten päädyin tällaseen hyvin pelkistettyyn suoritukseen. Tein tän peiteväreillä ja nepä tuppas jankkiintumaan liika helposti, joten näiden tyyppien vaatteet oikein pullistui paperista ulos ja värit rupes varisemaan heti ku vain kuivasivat... En tykkää tästä, olisin voinu tehdä siistimpääki jälkeä.

Väritetty sarjakuva

Villen käsikirjoitus oli helppo totettaa sinä mielessä, koska jokainen ruutu oli kerrottu erikseen. Minulta jäi pois valtava tuska siitä, että kuinka monta ruutua jne. Käytin hiusterää ensimmäistä kertaa ja tykästyin kovin sen jälkeen. Ikinä en ole uskaltautunut katsomaan zompie elokuvia, joten niiden piirtäminen tuotti kyllä hiukan ongelmia.

Väritetty sarjakuva

KYLLÄ! Unohdin sen oikean nimekkeen tälle.

Aluksi meidän jokaisen piti tehdä kahden sarjakuvasivun pituinen käsis, jonka jälkeen ne annettiin arvotellu parille, joka tästä teki kuvakäsiksen ja sitten oikeat sivut.

Minä sain Jonnan "Syöpä" käsiksen, joka oli melko helppo tehdä. Aluksi tungin sivulle liikaa ruutuja, mutta nytpä nuo väheni, jäi tilaa liikkua.

Sitä kun noita kahta sivua viikon tuijotti, niin monasti teki mieli repiä koko työ tuhansiksi pieniksi palasiksi ja unohtaa koko juttu. Perspektiivi lääkärin astuessa huoneeseen työtti eniten tuskaa, ja täten se jäi viimeiseksi. Väritys kyllä oli mukavaa, iskin suoraan hommaan ja tein sen enempää miettimättä. Ja öh? Ensimmäisen sivun viides ruutu kutkuttaa mukavasti, ehkä onnistunein.

//Fontin värin vaihto, tekikö mitään ihmeellisempää.